Muistitila

Terve Kapteeni,

tässä taannoin muistelit edellisen sukupolvemme uutta elämänvaihetta, jossa he laittoivat kattilat jakoon. Sinä olit ystävällisesti kantamassa kuppeja ja kippoja ja tekemässä näkyväksi jo kauan sitten syntynyttä juopaa. Hämmästyit, kun kerroin, että minä en muistanut tuota hetkeä. Olin läsnä kanssasi yhteisessä ajassa ja paikassa, tilanne oli merkityksellinen, mutta en olisi muistanut sitä ilman sinua. Tuo tapahtuma oli minulla tallessa, mutta oven sinne olin sulkenut sangen tiukasti. Onkohan minulla jo alkanut olla puutetta muistitilasta vai olenko vain valikoiva?

Olen ollut viime viikkoina rauhaton, sillä yhteyteni ulkomaailmaan on ollut lainakoneiden varassa. Oman kannettavani muistitila ei enää riittänyt kaikelle sille, jonka olen halunnut säilyttää. Huollossa tapahtui kuitenkin jotain. Liikaa virtaa liian äkkiä ja emolevy tuhoutui halvaannuttaen koneen - ja osittain minutkin. Emolevyn odotus ja asentaminen vei aikaa, onneksi vain rajallisesti. Nyt sormeni jo juoksevat eloisasti oman koneeni koskettimilla. Tämä rauhoittaa.

Voikohan ihminen kokea jotain liian nopeasti ja liian voimakkaasti, niin että ovet läimähtävät kiinni ja jättävät muistijäljen tavoittamattomiin?

tulpa