tiistai 9. tammikuuta 2007

Kirje kaikkivaltiaalle pojalleni

Sinä seitsemäntoistavuotias! Maailma on tällä hetkellä sinun. Voit lähteä bussille viime minuutilla ja vaikka se tulisi etuajassa, voit juosta sen kiinni. Pitkin vahvoin harppauksin nouset juoksuun eikä painava reppukaan sinua estä. Sinä lennät!

Kiusoittelet minua sillä, että olet saanut ohjata pienkonetta Helsingin yllä. Ensikertalaisena koneessa ja sinulle oli itsestään selvää, että lentopelien kokemus riittää! Siellä sinä kaartelit ja nauttit. MInä tunsin pientä värinää sydämen kohdalla, vaikka en edes silloin tiennyt sinun huimapäisyydestäsi. Tule vielä kotiin.

Eilen tanssimme. Rallattelimme "ystäväni, tuttavani" ja pyörimme olohuoneessa käsikynkkää. Sinun poninhäntäsi huiskui hyppelyiden tahtiin ja näin vahvistuneet leukaperäsi hymyssä. Sinun kasvosi ovat miehen kasvot, joissa on vielä hento häivähdys tuoreutta. Sinulle kasvaa vaalea parta.

Kun synnyit, sinulla oli karhun tassut. Tartuit elämään yhtä aikaa herkin ja vaativin käsin etkä laskenut irti, kun olit jotakin käsiisi saanut. Olit vahva jo silloin. Nyt käsiesi elämän virrat ovat kohonneet ja muodostavat kauniin kartan kämmenselkiin. Herkkyyttäsi et kuitenkaan ole menettänyt. Kynä liikkuu kädessäsi sulavasti ja piirtää kaunista viivaa.

Taaperona tahdoit suuren äänen voimalla mutta hyvin pian osasit tahtoa myös sanoin. "Kuule tulpa", sinä aloitit ja perustelit lapsen kielellä, miksi juuri sinun ajatuksesi on hyvä. Isäsi osasi kuunnella sinua ja minäkin opin. Viime aikoina olet pakottanut minut kuuntelemaan lisää, kun tempoilet elämän houkutusten kanssa. Joudut vielä noudattamaan minun näkemystäni hyvästä työstä ja luottamaan siihen, että vaatimukseni eivät ole kohtuuttomia. Olisiko hyvä äiti jos näkisin sinun tekevän päätöksilläsi itsellesi vahinkoa enkä sanoisi sitä sinulle vain sen tähden, että hankalista asioista on vaikea puhua?

En osaa kuvitella, millaista sinun elämäsi on aikuisena. Näen sinun kyllä toimivan ihmisten parissa ja näen sinussa vahvan olkapään. Näen sinussa toimeentarttujan, joka hoitaa asioita voimalla eteenpäin, mutta paljon tuossa kuvassa on vielä hämärää. Hyvä niin, sillä eihän minun kuulukaan sitä täydentää. Kynä, joka sinun kuvasi piirtää, on sinun herkän vahvoissa käsissäsi.

sinun

tulpa

Ei kommentteja: